Siirry sisältöön

Kurssin arvioitu kesto on noin kymmenen tuntia. Kaikkea ei tarvitse käydä läpi kerralla vaan voit palata kurssille ja hyödyntää sitä arjen työkaluna. Arvioin, että yhden teeman käsittelyyn voisi mennä aikaa noin tunnin verran.

Voit käydä aiheet läpi joko annetussa järjestyksessä tai hyppiä ja pomppia kurssilla valitsemassasi järjestyksessä. Kannattaa kuitenkin varata aikaa asioiden pohtimiseen ja miettiä, miten niitä voi omassa työssä vahvistaa. 

Kurssi on tarkoitettu käytännönläheiseksi työkaluksi. Suunnittelemme yhdessä kurssin aikana omaan työhön sopivan Hyvän mielen vuosikellon.

Todistus

Kurssin suorittamisesta saat kurssitodistuksen vastaamalla verkkokurssin päätteeksi palautekyselyyn. Todistuksen tilausohje tulee näkyviin ruudulle, kun olet vastannut kyselyyn.

Tekemällä Hyvän mielen vuosikellon ja lähettämällä sen meille, niin saat todistuksen lisäksi Vahvuuspakan. Julkaisemme julkaisuluvan antaneiden suunnitelmia innoitukseksi kaikille meille. Löydät niitä tältä sivulta alempaa.

Klikkaa alla olevaa vihreää palkkia niin pääset kurssin pariin. Nähdään siellä!

Hyvän mielen vuosikelloja kentältä

Ilahduttavasti olemme jo saaneet monia erilaisia toteutuksia ”Hyvän mielen vuosikelloista” verkkokurssin kävijöiltä. Kiitos kaikille. Tosi kiva, kun saamme näitä julkaista!

Tiia Hyvärisen vuosikello. Kiitos Tiia!
Kiitos vuosikellosta!
Pinja Vesterisen vuosikello. Kiitos Pinja!
Kiitos vuosikellosta!

Katrin vuosikello. Kiitos Katri!
Noora Pietilän vuosikello. Kiitos Noora!
Kiitos vuosikellosta!
Nuorten ryhmänohjaajan vuosikello. Kiitos!
Saara Ylösen vuosikello. Kiitos Saara!
Marika Granlundin vuosikello. Kiitos Marika!
Koulunuorisotyöntekijän vuosikello. Kiitos!
Anniina Koskelan vuosikello. Kiitos Anniina!
Saija Mustosen vuosikello. Kiitos Saija!
Hanna Kurrosen vuosikello. Kiitos Hanna!
Anna Jantusen vuosikello. Kiitos Anna!
Tea Ihamäki-Kaijan vuosikello. Kiitos Tea!
Kiitos vuosikellosta!
Hyvän mielen vuosikello nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijat KAO:lta. Kiitos!
Hyvän mielen vuosikello. Kiitos!
Eveliina Pollarin vuosikello. Kiitos Eveliina!
Armi Aution vuosikello. Kiitos Armi!
Jannina Salmen Hyvän mielen vuosikello Keudasta. Kiitos Jannina!
Siru Kuljun Hyvän mielen vuosikello. Kiitos Siru!
Justus Kalmin ja Roman Otavan vuosikello Keudasta. Kiitos Justus ja Roman!
Robert Borgin vuosikello Keudasta. Kiitos Robert!
Toisen asteen kuraattorin tekemä Hyvän mielen vuosikello. Kiitos vuosikellosta!
Sari Halosen vuosikello Keudasta. Kiitos Sari!
Kiitos vuosikellosta!
Kiitos vuosikellosta Outi!
Tämän vuosikellon on tehnyt koulussa työskentelevä nuorisoyöntekijä! Kiitos Jyväskylään!
Hanna Monolan Hyvän mielen vuosikello. Kiitos Hanna!

Elokuu
Teema: ryhmäyttäminen: jatkuu koko vuoden ja aina uuden oppilaan tullessa ryhmääni. Vuoden alussa yksi päivä luokassa ja toinen rennommassa paikassa luokanvalvojan kanssa, esim. retkellä lähimaastossa, lähellä olevassa nuorisotilassa… Etenkin jälkimmäisessä päivässä voi olla nuorisotoimen edustajia mukana, jotta he tulevat tutuksi mahdollista heidän pitämää ryhmäytyspäivää silmällä pitäen. He voivat myös esitellä palveluitaan ja tilojaan.

Syyskuu
Teema: Kaveritaidot ja kiusaamisen ennaltaehkäisy: luokka alkaa hioutua yhteen, tarkkailuaika on ohi. Nyt pitää muistuttaa oppilaita reilusta käytöksestä muita kohtaan ja varmistaa, että kaikki tietävät mitä tehdä kiusaamistilanteessa. Koulun KiVa koulu-tiimi tai vastaava käy esittäytymässä. Koulun seinillä on heidän valokuvansa, jotta kaikki tietävät miltä ne aikuiset näyttävät, jotka tapauksia selvittävät. Tehtäviksi sopii alakouluikäisille SPR:n Kaveritaitoja Muumien tapaan ja Kaveritaitoja-materiaalit ja yläkouluun Mieli ry:n KAMU Kaveri mielessä-materiaalit.

Lokakuu
Teema: tunnetaidot. Lokakuun lopussa ja marraskuussa on Halloween ja Pyhäinpäivä, joihin yhdistetään ehkä hieman synkkiäkin mielikuvia. Opetellaan tunnetaitoja: tunteiden tunnistamista, nimeämistä, säätelyä jne. Esim. alakouluikäisten kanssa voi käyttää yllämainittujen juhlapäivien kuvastoa ja auttaa lapsia käsittelemään vaikeitakin tunteita. Huipennuksena oppilaiden järjestämät Halloween-juhlat tai disco. Tapahtumaan voidaan yhdistää monialainen oppimiskokonaisuus (MOK), jossa yhdistyy vaikkapa historia ja kotitalous ja oppilaat voivat leipoa yhdessä tuki- tai kummioppilaiden kanssa tarjottavaa tapahtuman buffettiin.

Marraskuu
Teema: mielenterveystaidot ja itsemyötätunto. Päivä lyhenee, valon määrä vähenee, voi olla paljon kokeita ja muuta stressaavaa koulutyötä. On hyvä keskittyä oman mielen vahvistamiseen. Miten löytää arjesta pieniä, iloa tuottavia asioita? Harjoitellaan tätä taitoa. Harjoitellaan myös itsemyötätunnon ja sisäisen puheen kehittämistä.

Joulukuu
Teema: arjen taidot. Pitkä loma tulossa, joten on syytä kerrata perusasiat eli liikunnan, levon ja ravinnon tärkeys ja unirytmistä kiinni pitäminen. Moni saattaa juuttua sohvalle pelaamaan joululahjaksi saatuja uusia pelejä. Käydään läpi paikkakunnan eri toimijoiden liikunta- ja kerhotarjontaa loman aikana. Pidetään arjen taidoista päihdekasvatusta sisältävä teemaviikko, jonka suunnittelussa oppilaat ovat isossa roolissa.

Toisena teemana hyvän huomaaminen itsessä ja toisissa; kehuminen ja kiittäminen, kiitollisuus (sopii teemaltaan myös joulun aikaan). Harjoituksena Hyvän mielen purkki. Koko työyhteisö haastetaan mukaan hyvän huomaamiseen erilaisilla tempauksilla, esim. kehuseinä opettajainhuoneeseen ja jokaiseen luokkaan.

Tammikuu
Teema: Yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatusta ja turvallisemman tilan periaatteisiin tutustumista ikätasolle sopivasti. Oppilaskunta tai oppilaista tehdyt tiimit ehdottavat, kutsuvat ja järjestävät koululle kokemusasiantuntijoita ja vastaavia vierailijoita.

Helmikuu
Teema: Vuorovaikutustaidot. Ystävänpäivä ja laskiainen ovat erikoispäiviä, jolloin yhdessä oleminen ja tekeminen korostuvat. Oppilaat suunnittelevat näihin sopivan/sopivat teemapäivät, joiden aikana harjoitellaan vuorovaikutustaitoja. Yhdessä leipomista, ulkoilua, leikkejä lumitilanteen salliessa omien kummiluokkien tai vastaavien kanssa.

Maaliskuu:
Teema: osallisuus. Suomessa on yleensä jotkut vaalit tähän aikaan vuodesta, joten on hyvä tilaisuus ottaa esille osallisuutta ja demokratiakasvatusta. Voidaan tehostaa oppilaskuntatoimintaa ja käydä luokissa kertomassa mitä tänä lukuvuonna on tehty, miten oppilaskunta toimii ja miten sinne voi tuoda asioita esille. Oppilaita osallistetaan ja järjestetään varjovaalit oikeiden vaalien tyyliin vaalitoimitsijoineen kaikkineen. Voidaan äänestää jostakin koulua koskevasta aloitteesta, esim. mitä liikuntavälineitä hankitaan koulun pihalle tai toiveruuasta. Tässä kuussa voi myös hankkia vierailijoita koululle puhumaan esim. kestävästä kehityksestä, solidaarisuudesta, vapaaehtoistyöstä jne.

Huhtikuu:
Teema: Toivo ja haaveet. Alkaa olla kevättä rinnassa. Valon määrä lisääntyy, luonto herää eloon,  tavataan ehkä enemmän kavereita ja vietetään aikaa ulkona heidän kanssaan. Tässä vaiheessa vuotta on hyvä paikka puhua unelmista ja haaveista ja tuoda oppilaille toivon viestiä. Kukoistava kasvatus-tehtäväkirjan tehtäviä. Lisäksi kannattaa ottaa esille kriiseistä selviytymisen taitoja ja tehdä harjoituksia,  esim. Mieli ry:n materiaalit: millainen selviytyjä olen ja Minä selviän-tehtävä. Tehdään jokaiselle haavekartta ja myös iloisten asioiden albumi, jonka kokoamisessa voi käyttää apuna joulukuun hyvän huomaamisen mukana tulleita viestejä yms.

Toukokuu:
Teema: turvataidot. Kesäloma lähestyy ja oppilaat tulevat silloin viettämään luultavasti enemmän aikaa yksin ja heillä on vähemmän päivittäisiä kontakteja turvallisiin aikuisiin, kun koulussa vietetty aika jää pois. Aikaa vietetään todennäköisesti paljon myös sosiaalisessa mediassa. On syytä kerrata tunne- ja turvataitoja ikätasolle sopivasti esimerkiksi Oulun tunne- ja turvataitokasvatusmallin tehtäviä hyödyntäen. Tässä yhteydessä on myös hyvä ottaa esille mahdollinen kiusaaminen somessa: mikä on luvallista ja mikä ei; mitä tehdä, jos kesäloman aikana kohtaa netissä kiusaamista? Koulupoliisin vierailu aiheesta, jos mahdollista. Mihin netissä voi ottaa yhteyttä, jos on kesällä yksinäinen? -> esim. MLL. Mietitään yhdessä sosiaalisen median positiivisia puolia ja miten niitä voisi käyttää kesälomalla hyödyksi, jos on tylsää? Opetella jotain uutta taitoa tai harrastusta somen avulla.

Kiusaamisen vastaisen työn projektikoordinaattori Taina Helve ja Hyvinvoinnin vuosikello. Kiitos Taina!

Elokuun teema:
Ryhmäyttäminen ja talon käytännöt. Toivotetaan uudet ja vanhat tervetulleiksi taloon. Tehdään ennen lukuvuoden alkua VESO-päivien aikana ryhmäytystehtäviä, jotta kaikki oppivat tuntemaan toisensa nimeltä. Uusille opettajille annetaan kirjallisena perehdytysopas ja pidetään perehdytyspäivä. Vastavalmistuneille opettajille osoitetaan tueksi mentori- tai tutoropettaja, joka tukee häntä työuran alussa.

Syyskuun teema:
Hyvien käytänteiden ja hiljaisen tiedon jakaminen
. Työpaikoilla on paljon hiljaista tietoa eli tapoja ja käytänteitä, jotka kauan talossa olleet tietävät, mutta joita ei tule uusille aina kerrotuksi, koska ne ovat niin itsestään selviä asioita, esim. missä toimistotarvikkeita säilytetään. Syyskuussa laitetaan hiljainen tieto jakoon! Voidaan vaikka miettiä mikä oli omalla kohdalla se hiljainen tieto, minkä oppi kantapään kautta ja kerrotaan se muille. Mietitään myös, mitkä näistä asioista ovat sen verran pysyviä, että ne kannattaa lisätä perehdytysoppaaseen.

Lokakuun teema:
Itsensä johtamisen taidot.
Lokakuussa alkaa oppilailta kertyä arvioitavia suorituksia ja opettajalla on enemmän tarkistettavaa kuin alkusyksystä. Itsensä johtamisen taitoja on hyvä harjoitella tässä vaiheessa vuotta. Välillä kouluvuosi etenee kuin juna sellaisella vauhdilla, että opettaja on vain kyydissä oleva matkustaja. On hyvä pitää huolta, että kontrolli säilyy itsellä ja johdamme itse omaa elämäämme. Mietitään, mitkä ovat tavoitteitamme ja mihin haluamme päästä. Samalla on hyvä aikatauluttaa loppuvuoden työt. Pysähdytään jokainen oman itsemme äärelle. Mietinnän apuna käytetään Kukoistava kasvatus- kirjan mietintätehtäviä. Jos työyhteisössä esiintyy ongelmia, pyritään löytämään niihin vastaus ratkaisukeskeisesti. Huomioidaan maailman opettajien päivä 5.10. ja/tai Roosa nauha päivä. Näinä päivinä voi järjestää vaikka jotain aiheeseen sopivaa tarjoilua ja mahdollisuuden vapaaseen keskusteluun.

Marraskuun teema:
Rauhoittuminen ja rentoutuminen, työn tauotus.
Iltojen pimetessä on hyvä hiljentyä rauhoittumaan ja rentoutumaan. Pidetään TYHY-työpaja, jonne pyydetään ammattilainen opettamaan rentoutumis- ja rauhoittumisharjoituksia. Puhutaan työn tauottamisen tärkeydestä ja siitä, mitä tauko on: silloin ei ole tarkoitus ajatella eikä tehdä työtä. Tauolla kannattaa myös hakeutua muiden seuraan. Tarkastellaan koulun rakenteita: onko kaikilla mahdollisuus taukoihin? Jos ei, pyritään ratkaisukeskeisesti etsimään uusia tapoja lukujärjestysten rakentamiseen niin, että kaikille tulee päivään mahdollisuuksia pitää taukoja.

Joulukuun teema:
Itsemyötätunto ja hyvän huomaaminen. Samaan aikaan kun on arviointikeskustelut ja arvioinnit hoidettavana, moni opettaja laittaa joulua kotiin: leipoo, tekee ruokia, hankkii lahjoja, siivoaa ja koristelee kotia. Joulukuu voi tuntua stressaavalta ja palautuminen joululomalla saattaa alkaa vasta pyhien jälkeen. Harjoitellaan itsemyötätuntoa ja sisäistä puhetta Mieli ry:n materiaalein esimerkiksi opettajainkokouksessa tai muussa yhteisessä tilaisuudessa. Tehdään yhdessä joku pieni mindfulness-harjoitus opettajainhuoneessa joka aamu ennen työpäivän alkua.

Kannustetaan henkilökuntaa huomaamaan hyvä toisissaan ja oppilaissa. Laitetaan kehuseinä opettajainhuoneeseen, johon tulee jokaisen nimellä varustettu sydän, jonka sisään kirjoitetaan positiivisia asioita hänestä.

Tammikuun teema:
Työturvallisuus. Liukkaat kelit aiheuttavat liukastumisia. Pidetään henkilökunnan työterveyteen liittyvä teemakuukausi. Tarkastetaan esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvän asiantuntijan kanssa tilat ja ulkoalueet ja huomataan ja korjataan vaaranpaikat. Huomioidaan myös vapaa-aika: kävely ja pyöräily talvikelillä ja siihen ohjeita. Heijastinkampanja opettajille: oppilaskunnan edustajat ovat jonain aamuna opettajille yllätyksenä tarkistamassa onko opettajilla asianmukaiset heijastimet ja palkitsevat, jos on. (Samanlaisia heijastinkampanjoita pidetään yleensä oppilaille, kun syyshämärät saapuvat.)

Helmikuun teema:
Liikunnan ilo
. Järjestetään henkilökunnalle TYHY-päivä, jossa he pääsevät kokeilemaan eri lajeja ammattilaisen ohjauksessa: hiihtoa, luistelua ja lumikenkäilyä lumitilanteen salliessa sekä erilaisia paikkakunnalla tarjolla olevia sisäliikuntalajeja. Muistetaan myös rauhoittavat ja palauttavat lajit, kuten jooga, pilates ja venyttely. Helmikuuhun sattuu monia juhlapäiviä, jolloin työhyvinvointia voi lisätä yhteisillä tapahtumilla. Laskiaisena voi järjestää laskiaisriehan ja leipoa laskiaispullia oppilaiden kanssa, Runebergin päivänä voi järjestää opettajille runokilpailun. Runoja voidaan palkita Runebergin torttuja maistellen.  Kalevalan päivän voi myös huomioida ja yhdistää siihenkin kirjallisuusteemaa tai vaikkapa ”esittele Kalevala-korujasi” -kilpailun. Leikkimielisen kilpailun voi sitoa historiaan tai äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen tai taideaineista kuvataiteeseen ja käsityöhön.

Maaliskuun teema:
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Maaliskuussa vietetään sekä Minna Canthin ja tasa-arvon päivää että Naistenpäivää. Kiinnitetään työyhteisönä huomiota tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Toteutuvatko ne meidän työyksikössä? Voidaan hankkia esimerkiksi ulkopuolinen luennoitsija kertomaan aiheesta ja nostaa esiin vähemmistöjä ja heidän asemaansa työpaikoilla ja työyhteisöissä tai pyytää kokemusasiantuntija puhumaan opettajainkokoukseen.

Huhtikuun teema:
Kuunteleminen. Tässä vaiheessa kevätlukukautta yleensä mietitään seuraavan lukuvuoden asioita: tilataan kirjoja, jaetaan tulevia oppitunteja ja suunnitellaan tulevia teemoja ja painotuksia. Kiireessä usein tulee keskityttyä moneen asiaan yhtä aikaa silloin, kun pitäisi kuunnella kollegaa tai oppilasta. Keskitytään kuuntelemaan toisia. Harjoitellaan esim. Mieli ry:n materiaaleilla hyvän kuuntelemisen taitoa. Aiheesta voi pyytää asiantuntijan luennoimaan. Kuunnellaan ja otetaan huomioon opettajien toiveet uutta lukuvuotta suunniteltaessa ja keskitytään kuuntelemaan, mitä asiaa oppilaalla on.

Toukokuun teema:
Kiitollisuus.
Lukuvuosi on päättymässä ja vaikka kesäloma on edessä, on kevät myös haikeaa aikaa opettajalle. Ryhmiä lähtee pois koulusta, kollegat vaihtavat työpaikkaa, joku eläköityy. On myös aika kiittää ja olla kiitollinen. Tutustutaan kiitollisuuden merkitykseen osana hyvinvointia ja harjoitellaan kiitollisuutta esimerkiksi Kukoistavan kasvatuksen käsikirjan harjoituksilla. Lähdetään hyvinvoivina kesälomalle!

Taina Helve ja Mielen hyvinvoinnin vuosikello opettajille. Kiitos Taina!
Annika Parjasen Hyvän mielen vuosikello! Kiitos Annika!
Saara Kiviniemen Hyvän mielen vuosikello! Kiitos Saara!
Kiitos vuosikellosta!
Erika Katajiston Hyvän mielen vuosikello. Kiitos Erika!
Kiitos vuosikellosta!