Siirry sisältöön

Mielenterveystaidot ovat päivittäisessä elämässä tarvittavia taitoja, jotka tukevat mielenterveyttä. Elämässä tarvittavia mielenterveystaitoja opitaan pienestä pitäen, mutta taitoja on mahdollista vahvistaa läpi elämän. Hyvät mielenterveystaidot sujuvoittavat arkea, auttavat selviytymään vastoinkäymisistä sekä lisäävät kokemusta omasta pärjäämisestä ja antavat luottamusta elämään. Hyvät mielenterveystaidot ovatkin mielenterveyden suojatekijöitä! 

Mielenterveystaitoja ovat  

  • Tunne- ja vuorovaikutustaidot 
  • Tietoisuustaidot 
  • Arjen taidot 
  • Itsetuntemus 
  • Ongelmanratkaisutaidot 
  • Stressinhallintataidot 
  • Selviytymiskeinot 
  • Myönteinen ajattelu 
  • Kyky luoda merkityksellisiä suhteita 
  • Kyky hakea apua.

Miten tukea mielenterveystaitoja neuvolassa? 

Eri mielenterveystaidot liittyvät läheisesti toisiinsa ja erilaisissa arjen tilanteissa voi tarvita useita mielenterveystaitoja. Perheiden kanssa onkin hyödyllistä keskustella heidän arjestaan. Arjen konkreettiset kuvaukset auttavat perheenjäseniä tunnistamaan oman toimintansa osalta toimivat ja toimimattomat tavat sekä omat vahvuudet.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat välttämättömiä vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen ja turvallisen kiintymyssuhteen näkökulmasta. Perheiden kanssa onkin hyvä käydä keskustelua siitä, miten perheenjäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten vanhemmat vastaavat lapsen viesteihin ja tarpeisiin. Hyödyllistä on keskustella myös siitä, millainen vuorovaikutus tukee perheenjäsenten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tunnetaitojen osalta on hyvä keskustella perheessä vallitsevasta ilmapiiristä sekä siitä, millaisia tunteita perheessä saa ilmaista ja miten. Keskusteluissa on hyvä huomioida myös perheenjäsenten kyvyt kohdata sekä myönteisiä että haastavia tunteita. Yhteisten keskusteluiden yhteydessä ammattilainen voi myönteisen palautteen ja ohjauksen avulla tukea perheenjäsenten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Toimivat tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä vanhemman ja lapsen tasapainoisen suhteen kannalta, mutta ne mahdollistavat myös perheen ulkopuolisten ihmissuhteiden luomisen. 

Tietoisuustaidot ovat keskeisiä läsnäolon ja rauhoittumisen kannalta. Perheiden kanssa voi pohtia sitä, millaisia rauhoittumisen ja pysähtymisen keinoja heillä käytetään ja millaiset keinot tuntuvat toimivilta.  

Perheiden arjessa sattuu ja tapahtuu usein kaikenlaista. Hyvät arjentaidot, ongelmanratkaisutaidot, stressin hallintataidot ja myönteinen asenne auttavat luomaan arjesta tasapainoista ja toimivaa. Monet näistä taidoista omaksutaan jo lapsena. Vanhempien kanssa onkin hyvä pohtia sitä, millaiset asiat tekevät arjesta toimivaa ja mahdollisimman vähän kuormittavaa, millaisia taitoja perheenjäseniltä edellytetään ja millaisia uusia tapoja perhe voisi tarvittaessa opetella. 

Hyvä itsetuntemus auttaa tekemään omaa mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevia valintoja. Hyvään itsetuntemukseen liittyy omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen erilaissa arjen tilanteissa ja elämänvaiheissa. Hyvä itsetuntemus auttaa myös erilaisten selviytymiskeinojen vahvistamisessa ja hyödyntämisessä. Vanhemmalta voi tiedustella sitä, millaisia vahvuuksia hän itsessään ja perheenjäsenissä tunnistaa, millaisissa tilanteissa vahvuudet pääsevät käyttöön ja miten niitä jatkossa voisi hyödyntää. Keskustella voi myös siitä, millaisia tiedostettuja selviytymiskeinoja perhe ja perheenjäsenet hyödyntävät kuormittavissa tilanteissa ja vastoinkäymisissä?  

Joskus voi käydä niin, että perheenjäsenten mielenterveystaidot eivät kanna elämässä toivotulla tavalla. Silloin on tarpeen hakea apua ja ottaa sitä vastaan. Neuvolapalvelut tarjoavat matalan kynnyksen tukea ja apua perheille erilaisissa elämäntilanteissa. Varhaisen tuen avulla voidaan vahvistaa mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveysongelmia. 

Sivua muokattu 30.7.2021