Tunnetaitojen vahvistaminen neuvolassa
Tunteet vaikuttavat ajatuksiin, käyttäytymiseen ja toisiin ihmisiin. Lisäksi ne tuntuvat monin eri tavoin kehossa. Tunteet ja tunnetaidot vaikuttavat sekä lapsen että aikuisen hyvinvointiin.
Tunteet ovat vahvasti läsnä äitiys- ja lastenneuvolan vastaanotoilla. Raskaus ja lapsen syntymän myötä muuttuva arki saattavat herättää vanhemmassa paljon tunteita. Samoin vanhemmuuteen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset, lapseen liittyvät tekijät, arjen pyörittäminen sekä perhe- ja työelämän yhteensovittaminen.
Erilaiset tunteet näkyvät ja kuuluvat vastaanotoilla myös lapsen osalta. Neuvolakäynti voi jännittää ja ujostuttaa, saatu rokotus itkettää ja taitojen esittely riemastuttaa.
Neuvola tarjoaakin erinomaisen mahdollisuuden tunteista keskustelulle: mitkä asiat tunteita herättävät, millaisia ajatuksia koettuihin tunteisiin liittyy ja millaiseen toimintaan tunteet johtavat?
Kun vanhempi saa hyväksyvässä ilmapiirissä kertoa haastavaksi ja ehkä kielletyiksi kokemistaan tunteista ja tilanteista, voidaan toivottavasti ehkäistä se, ettei esimerkiksi vanhemman suuttumus kohdistu lapseen vahingollisina tekoina. Yhtä lailla on kuitenkin tarpeellista käydä jokaisen perheen kanssa keskusteluja siitä, mitkä tekijät aiheuttavat perheessä iloa ja hyvää mieltä ja miten näitä tunteita voisi lisätä.
Neuvolassa vanhemman kanssa on hyvä keskustella myös siitä, millaisia ylisukupolvisia tunnetaitomalleja hän haluaa siirtää lapselleen ja millaisten mahdollisesti haitallisten mallien siirtymisen katkaista.
Yhteisten keskusteluiden lisäksi neuvolaterveydenhoitaja ja -lääkäri antavat itse perheille mallia siitä, millaisin tavoin erilaisia tunteita voi kohdata. Miten esimerkiksi lohduttaa itkevää lasta tai vanhempaa ja miten rohkaista jännittävää lasta. Arjen tilanteista keskustelu tarjoaa mahdollisuuden myönteisen palautteen antamiseen sekä vanhemmuustaitojen vahvistamiseen.
Tunnetaitoja opitaan arjessa
Tunnetaitoja opitaan vuorovaikutuksen avulla sekä mallista ja yhdessä harjoittelemalla. Arki tarjoaa lukuisia tunnetaitojen harjoittelumahdollisuuksia niin lapselle kuin aikuisellekin.
Toisinaan tunnetaitojen osalta onnistutaan paremmin, toisinaan huonommin – väsyneenä, nälkäisenä ja kuormittuneena harva on parhaimmillaan. Monet vanhemmat kokevat ainakin ajoittain unenpuutetta. Väsymys voi vaikeuttaa omien ja toisten tunteiden tunnistamista sekä heikentää hetkellisesti vanhemman tunnetaitoja. Myös lapsella väsymys vaikuttaa kykyyn kohdata vastoinkäymisiä ja harmitusta aiheuttavia asioita.
Koska lapsi vasta harjoittelee tarkoituksenmukaisia tunteiden ilmaisutapoja sekä tunteiden säätelyä, voi joskus tulla epäonnistumisia. Myös vanhempi saa epäonnistua. Oleellista mallioppimisen kannalta on se, miten vanhempi käsittelee lapsen kanssa esimerkiksi tunteiden ylilyönnit. Anteeksipyyntö, tilanteen selittäminen ja tunteiden sanoittaminen osoittavat lapselle, ettei suuriakaan tunteita tarvitse pelätä ja, että asiat voidaan sopia. Tällaisissa tilanteissa lapsen kanssa on hyvä pohtia myös sitä, miten tilanteessa olisi voinut toimia toisin ja miten jatkossa vastaavassa tilanteessa olisi hyödyllistä toimia.
Jotta vanhempi voisi tukea lapsen tunnetaitojen kehittymistä, edellytetään vanhemmalta itseltään hyviä tunnetaitoja sekä kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja omista tarpeista. Neuvolan merkitys vanhemman hyvinvoinnin tukemisessa onkin suuri. Sekä raskaus- että pikkulapsiaikana tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että perheiden arki on tasapainoista ja mahdollisimman toimivaa, ja että haitallista stressiä olisi mahdollisimman vähän.
Hyvinvoiva vanhempi on koko perheen etu, kun taas väsynyt ja stressaantunut vanhempi voi kuormittaa koko perhettä.