"Minun oli vaikea ottaa vastaan tukea ja apua, vaikka se olisi ollut tärkeää. Samalla kuvittelin kaikki mahdolliset asiat, jotka voisivat mennä pieleen", kertoo sairastumisestaan paljon oppinut Pirjo-Riitta Liimatainen.
Itsetuhoiset ajatukset eivät ole epätavallisia, mutta niistä on tärkeää kertoa jollekin läheiselle tai ammattilaiselle. Itsetuhoisuudesta voi selviytyä ja itsetuhoisuutta voidaan hoitaa.
Itsemurha-ajatuksista on turvallista kysyä suoraan. Tärkeintä on kysyä, keskittyä kuuntelemaan ja ohjata henkilö hakemaan ammattiapua. Itsemurha-ajatuksista puhuminen ei lisää itsemurhan riskiä.
Läheisen itsemurha aiheuttaa traumaattisen kriisin, johon liittyy usein hyvin erilaisia ja voimakkaita tunteita sekä voinnin ja toimintakyvyn heikkenemistä. Toipuminen kriisistä on usein hitaampaa kuin luonnollisesti tapahtuneen läheisen kuoleman jälkeen.
Läheisen henkilön itsemurhayritys on usein järkyttävä kokemus, ja sen käsittelyyn on hyvä hakea kriisiapua. Läheiset voivat tukea itsemurhaa yrittänyttä henkilöä, mutta he eivät voi ratkaista hänen ongelmiaan.
Mielenterveyden suojatekijät rakentavat hyvää mielenterveyttä, riskitekijät heikentävät sitä. Suuri osa suoja- ja riskitekijöistä rakentuu arkisessa vuorovaikutuksessa osana perhettä ja lähiyhteisöjä, ja osana yhteiskuntaa. Osaan mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä voi itse vaikuttaa.
Paha olo voi olla myös masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta. Sen selkeä tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla vaikeaa. Jos paha olo voimistuu tai pitkittyy, kannattaa hakea apua.
Tukinetissä on verkkopalveluja, joiden tarkoituksena on ihmisen auttaminen, tuen tarjoaminen ja kokemusten jakaminen. Tukinet on avoinna vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri ja palveluja voi käyttää nimettömästi sekä maksutta.
