Vanhempien uupumus
Vanhempien uupumus voi näkyä arjessa jatkuvana väsymyksenä, ilottomuutena, etääntymisenä ja riittämättömyyden tunteena. Uupumus vaikuttaa vanhemman hyvinvoinnin lisäksi myös lapseen ja perheen arkeen, joten apua kannattaa hakea ajoissa. Sivulle on koottu tietoa vanhemmuuden uupumuksen merkeistä, riskitekijöistä ja keinoista saada tukea.
Vanhempien uupumista on tutkittu paljon ja uupumisille on havaittu joitakin riskitekijöitä. Länsimainen individualistinen kulttuuri ruokkii uupumusta. Ajatus yksin pärjäämisestä, menestyksen tavoittelu ja suorituspaineet luovat raamit myös vanhemmuuteen. Uupumisriski onkin erityisen suuri, jos ulkoa tulevien vaatimusten lisäksi vanhemmalla on korkeat vaatimukset itseään kohtaan.
Miten vanhemman uupuminen näkyy perheen arjessa?
Vanhemman uupuminen vaikuttaa sekä omaan hyvinvointiin että lapsen kasvuun ja kehitykseen. Arjessa uupuminen voi näyttäytyä erilaisina merkkeinä, joita ovat:
Uupumusasteinen väsymys
Vanhempi tuntee olevansa liian väsynyt kohtaamaan lapsiaan, eikä hänellä ole energiaa katsoa lastensa perään.
Väsymys, joka ei häviä nukkumalla
Ilottomuus ja tympääntyminen vanhemmuuteen, nautinnon ja ilon katoaminen
Emotionaalinen etääntyminen lapsista ja perheestä
Selviydytään arkirutiineista, mutta energiaa ei jää emotionaaliseen vuorovaikutukseen kuten lapsen lohduttamiseen tai perustarpeista huolehtimiseen.
Riittämättömyyden tunne vanhempana
Kokemus siitä, että ei ole enää yhtä hyvä vanhempi kuin ennen.
Mitä kannattaa tehdä, jos havaitsee itsessään merkkejä uupumisesta vanhempana?
Apua kannattaa hakea, mieluummin varhaisessa vaiheessa ennen kuin oma olo ja tilanne kotona tuntuu sietämättömältä.
- Jos lapset ovat neuvolaikäisiä, aihe kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa.
- Vertaistuki on usein hyödyksi. Esimerkiksi kannustava vertaisvanhemmuus auttaa monia.
- Järjestöt tarjoavat apua ja tukea vanhemmuuteen ja elämän kriiseihin.
- Turvaverkot voivat toimia tärkeänä tukena. Keneltä voisi saada tukea omaan vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen?
Riittävän hyvä riittää
Rimaa oman vanhemmuuden osalta kannattaa laskea: riittävän hyvä vanhemmuus riittää. Myös omia voimavaroja kannattaa pohtia: voiko jonkun voimavaroja vievän asian pudottaa pois arjesta? Saako sen tehtyä omin voimin vai voiko apua pyytää jostain?
Voimavarojen jäsentelyyn auttavat myös esimerkiksi vanhemmuuden tukimateriaalit: voimavaravaaka, tunteet-juliste ja turvaverkko.
Turvaverkkoni -juliste
Tunteiden vuoristorata -juliste
Hubert, S. & Aujoulaut, I. 2018. Parental Burnout: When Exhausted Mothers Open Up. Frontiers of Psychology June 2018. Volume 9. Article 1921.
Le Vigouroux, S., Scola, C., Raes, M.-E., Mikolajczak, M. Roskam I. 2017. The big five personality traits and parental burnout: Protective and risk factors. Personality and Individual Differences 119 (2017) 216-219.
Lyytinen, Mia & Ranta, Saara (2024). Vanhemmuuden uupumus alle kouluikäisten lasten perheissä: integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu.
Mikolajczak, M., Brianda, M.E., Avalosse, H. & Roskam, I. 2018a. Consequences of parental burnout. Its specific effect on child neglect and violence. Child Abuse & Neglect 80 (2018) 134-145.
Mikolajczak, M., Raes, M.-E., Avalosse, H., & Roskam, I. 2018b. Exhausted Parents: Sociodemographic, Child-Related, Parent- Related, Parenting and Family-Functioning Correlates of Parental Burnout. Journal of Child and Family Studies.
Roskam, I. & Mikolajczak, M. 2020. Gender Differences in the Nature, Antedecents and Consequences of Parental Burnout. Sex Roles. 21 January 2020.
Sorkkila, M. & Aunola, K. (2024). Kun vanhempi ei enää jaksa: miten tunnistaa vanhemmuuden uupumus ja tukea vanhempaa? Terveydenhoitaja 57(2), 38-39.
Sorkkila, M. & Aunola, K. 2020. Risk factors for parental burnout among Finnish parents: The role of socially prescribed perfectionism. Journal of Child and Family Studies.
Sorkkila, M. & Aunola, K. 2020. Risk factors for parental burnout among Finnish parents: The role of socially prescribed perfectionism. Journal of Child and Family Studies.